HS: Yhteiskunnalta ei saa tukea toiseen korkeakoulututkintoon – ”Pitäisi olla töissä ja maksaa veroja”

Kakkostutkintoon voi saada julkista tukea hetkellisesti ja tiukoin ehdoin, Kelan suunnittelija sanoo.

 

TOISTA korkeakoulututkintoa haaveilevilla mahdollisuudet julkisen tuen saamiseen ovat vähissä, jos tukikuukaudet on käytetty jo ensimmäiseen tutkintoon. Mistä saisi rahaa elämiseen opintojen ajaksi?

Onko toisen korkeakoulututkinnon suorittaminen ylipäänsä rahallisesti mahdollista?

HETKELLISESTI ja tiukoin ehdoin, Kansaneläkelaitos kertoo. Opintotukikuukausia on käytettävissä ensimmäiseen tutkintoon enimmillään 55 – vuoden 2014 jälkeen ensimmäisen tutkinnon aloittaneilla 50. Toiseen tutkintoon voi hakea tukiajan pidennystä, joka nostaa kokonaiskuukausimäärän 64:ään.

Toiseen tutkintoon voi siis käyttää 64 kuukautta miinus ensimmäiseen tutkintoon käytetyt tukikuukaudet.

Käytännössä siis: jos ensimmäiseen tutkintoon on käyttänyt kaikki 55 kuukautta, on toiseen tutkintoon käytettävissä yhdeksän tukikuukautta.

Omat käytetyt ja jäljellä olevat tukikuukaudet voi tarkistaa joko soittamalla Kelan puhelinpalveluun tai verkossa Kelan asiointipalvelussa.

Opintorahan suuruus on yli 20-vuotiaalle itsenäisesti elävälle 336,76 euroa kuukaudessa.

ENTÄS 64 käytetyn kuukauden jälkeen? Esimerkiksi yliopiston alempi ja ylempi tutkinto vievät yhteensä yleensä viisi vuotta. Yhdeksän kuukautta riittää käytännössä yhteen lukuvuoteen.

Välillä pitäisi olla töissä, sanoo Kelan vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen.

Esimerkiksi opintovapaan aikaista, 19 kuukauden laajuista koulutusrahaston tukea saadakseen on pitänyt olla töissä kahdeksan vuotta ja nykyisellä työnantajalla vähintään vuosi.

Vuorotteluvapaakorvauksen saaminen puolestaan vaatii, että kokoaikatyötä on tehty vähintään 20 vuotta, josta nykyiselle työnantajalle 13 kuukautta.

”Hyvä polku olisi, että ensin suorittaa yhden tutkinnon, sitten on työssä kahdeksan vuotta. Sen jälkeen suorittaa aikuiskoulutustuella lisäopintoja, sitten on työssä 12 vuotta ja jää opiskelemaan vuorotteluvapaalle, jolloin työelämää on takana 20 vuotta”, Lahtinen mallaa.

NUOREMMALLA opiskelijalla, jolle ei ole vielä ehtinyt kertyä riittävästi työvuosia ja joka haluaa suorittaa toisen korkeakoulututkinnon, mahdollisuudet julkiseen tukee ovat heikommat.

Toimeentulotuki ei yleensä tule kyseeseen opiskeluajan rahoittamiseen. Sitä voi kuitenkin hakea, jos ensimmäinen tutkinto jää kesken ja tukikuukaudet loppuvat.

Työttömyysturvan saamista varten on oltava hyvät perustelut.

”Jos esimerkiksi sairaus tai allergia estää ensimmäisen koulutuksen mukaisen työnteon, työvoimahallinto voi rahoittaa toista tutkintoa”, Lahtinen mainitsee.

”Tämäkin tilanne edellyttää yleensä vähintään vuoden mittaista työttömyyttä.”

Terveyteen liittyvissä poikkeustilanteissa opintoihin voi saada myös kuntoutusrahaa.

ENTÄ miten on asumistuen laita?

Opintotukeen kuuluva asumislisä myönnetään samoilla perusteilla kuin opintotuki, Lahtinen sanoo. Opintotukeen kuuluvan asumislisän määrä on enintään 201,60 euroa.

Yleistä asumistukea ei hevin myönnetä päätoimiselle opiskelijalle. Se tulee kysymykseen, jos saa yleistä asumistukea eli jos työ- ja elinkeinotoimisto päättää lähteä rahoittamaan opintoja.

YHTEISKUNTA ei siis juuri kannusta kahteen tai useampaan korkeakoulututkintoon, Lahtinen sanoo.

Edellinen, Alexander Stubbin hallitus meinasi estää toisen tutkinnon suorittamisen mahdollisuudet kokonaan, mutta esitystä ei hyväksytty. Nyt hallitus kaavailee 64 tukikuukauden leikkaamista vähempään.

”Iso viesti on, että yhteiskunta turvaa yhden tutkinnon. Sen jälkeen pitäisi olla työssä ja maksaa veroja”, Lahtinen summaa.

---

Come on! - ”Hyvä polku olisi, että ensin suorittaa yhden tutkinnon, sitten on työssä kahdeksan vuotta. Sen jälkeen suorittaa aikuiskoulutustuella lisäopintoja, sitten on työssä 12 vuotta ja jää opiskelemaan vuorotteluvapaalle, jolloin työelämää on takana 20 vuotta”, Lahtinen mallaa.

Ole ensin töissä kahdeksan vuotta, sitten voit mennä uudestaan opiskelemaan, sitten voit olla töissä 12 vuotta, ja sitten voit jäädä vihdoin vuorotteluvapaalle ja opiskella taas. Siis missä maailmassa tämä Lahtinen & kumpp. elää? Nykyisin on hyvä, jos 20 vuodessa ehtii kerryttää edes sen 8 vuotta työkokemusta ainaisten 3-6 kk pituisten pätkätöiden ja työttömyysjaksojen vuorotellessa!

 

Nimimerkki jokunen15 Hesarin jutun kommenttiosiossa summaa hyvin tilanteen myös omalta osaltani:

"Lähdin opiskelemaan alaa missä oli hyvät työllisyysnäkymät. Opiskeluaikana kirjoiteltiin kuinka alan opiskelupaikkoja pitäisi lisätä, jotta tulevaisuudessa saadaan riittävästi osaajia. Tuli taantuma ja vei työpaikat. Olen tehnyt pätkätöitä sekä omalla että muilla aloilla. Nyt olen työttömänä kun en useista hakemuksista huolimatta pääse mihinkään. Samojen ongelmien kanssa painii useampi opiskelukaveri.

Onko todella järkevämpää maksaa meille työttömyydestä kuin tukea alan vaihtoa, jolla pääsisimme töihin kiinni ja voisimme maksaa niitä veroja."