HS Mielipide: Ulkomaille lähtevät nuoret pääsevät kiinni työelämään

Haasteenamme on kehittää suomalainen koulutusjärjestelmä vastaamaan tulevaisuuden työelämän tarpeita eikä kouluttaa maailman parhaita osaajia eilispäivän ammatteihin.

Suomesta lähtee entistä enemmän nuoria opiskelemaan ulkomaisiin korkeakouluihin (HS 2.6.). Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen Cimon asiantuntija arvioi, että tämä johtuu kiinnostuksesta vieraita kieliä kohtaan, seikkailunhalusta ja mahdollisuudesta välttää pääsykoerumba.

Suomalainen lukio on arvostettu ja nuorten kielitaito huippua. Hyvät ylioppilastutkintoarvosanat avaavat suoraan maailman parhaat yliopistot suomalaisten nuorten opinahjoiksi. Ei tarvitse päntätä pääsykoekirjoja, pulittaa tuhansia euroja valmennuskursseista ja roikkua vuosia tilapäistöissä. Kunhan vain suorittaa kielitestin ja täyttää nettikaavakkeen. Syksyllä voi aloittaa opinnot toiveammattiin.

Opintolainan voi hoitaa valmistumisen jälkeen tekemällä oman alan töitä, kun ei ole tarvinnut vuosia rimpuilla minimipalkalla hanttihommissa.

Suurin syy, miksi kehotan nuoria opiskelemaan ulkomailla on se, ettei Suomen nilkuttava talous kykene imemään työpaikoille koulutettua nuorisoamme. Hyvin koulutettujen nuorten työttömyys on vaiettu ongelma Suomessa. Monet hakevat töitä, suorittavat ilmaisia harjoitteluja palkkatyön toivossa, tekevät hanttihommia ja kouluttautuvat lisää.

Jopa työttömyyden kanssa kipuilevia maahanmuuttajanuoria olen kehottanut pänttäämään ruotsia ja miettimään logistiikkatehtäviä Norjassa.

Kansanedustajana jouduin todistamaan sydäntä särkeviä tilanteita, kun huippulahjakas ja suomalaisen ”supertutkinnon” suorittanut nuori Aalto-yliopistosta tai Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta kertoi itkien tilanteestaan. Saatoin vain kannustaa jatko-opintoihin, jotta nuori ei aloittaisi työelämäänsä työttömänä.

Kiitos koulujärjestelmän, opettajakunnan ja vanhempien valveutuneisuuden, suomalaiset nuoret ovat haluttua työvoimaa maissa, joissa talous kasvaa.

Jos heillä on lisäksi kansainvälinen yliopistotutkinto sekä verkostot ja kielitaito hallussa, mahdollisuus löytää koulutusta vastaava työpaikka on moninkertainen.

Kansainväliset start-up-yritykset siinä missä globaalit yrityksetkin ovat monikulttuurisia, ja työkieli on englanti. Ne nuoret, jotka rohkenevat ja osaavat pakata matkalaukkunsa, pääsevät sisälle työelämään. Suomeen voi aina tulla takaisin uusin taidoin.

Väitän, että Suomesta on käynnissä aikamoinen aivovuoto. Haasteenamme on kehittää suomalainen koulutusjärjestelmä vastaamaan tulevaisuuden työelämän tarpeita eikä kouluttaa maailman parhaita osaajia eilispäivän ammatteihin. Nyt jos koskaan Suomen talous on saatava sellaiseen asentoon, että koulutetut ja työintoa puhkuvat nuoret kiinnittyvät työelämään ja antavat osaamisensa yhteiseksi hyväksi.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän, tutkimusinstituutioiden ja elinkeinoelämän on toimittava tässä yhteen.

Päivi Lipponen

filosofian tohtori, MBA

Helsinki