Helsingin uutiset: Naisten pätkätöihin on olemassa tehokas lääke – jos sitä vain halutaan käyttää

Huhtikuun alussa otetaan naisten kannalta tärkeä askel. Äitiysvapaalle jäävän naisen työnantajalle maksetaan Kelan korvauksen lisäksi 2 500 euroa ”vauvalaskun” tasaamiseksi.

Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Estlander epäilee, ettei vauvalaskun tasaamisen merkitystä vieläkään täysin ymmärretä. Äitiysvapaalle jäävän työntekijän työantajalle koituva 14 000 euron lasku on Estlanderin mukaan ”tulppa taloudessa”.

– Se on pienyrittäjälle suuri summa. Se tekee naisen palkkaamisesta riskin ja kurittaa naisvaltaisten alojen yrittäjiä. Huhtikuun alusta alkaen maksettava korvaus on hyvä alku, nyt mennään oikeaan suuntaan.

Estlander kutsuu miesvaltaisten työntekijä- ja työnantajajärjestöjen johtajia jarrumiehiksi, jotka ovat estäneet vauvalaskun tasaamista.

– Nyt jarrumiehistä on tullut aikamiehiä. He haluavat, että kustannukset jaetaan pilkkomalla perhevapaat isän ja äidin kesken, mutta me naisyrittäjät haluamme puhua myös rahasta, emme vain ajasta.

Vauvalaskun tasaaminen on lääke talouden vääristymään, väittää Estlander. Suomessa naiset suorittavat suurimman osan korkea-asteen tutkinnoista ja he saavat miehiä parempia arvosanoja.

– Siitä huolimatta yrittäjistä vain 30 prosenttia on naisia ja eniten pätkätöitä tekevät alle 35-vuotiaat naiset. Naiset on koulutettu verorahoilla, mutta heidän osaamistaan ei hyödynnetä.

Lähes 20 vuotta yrittäjänä toiminut Estlander tietää, että työnantaja miettii nuorta naista potentiaalisena äiti-ihmisenä työhönottotilanteessa.

– Laki kieltää sen, mutta niin se vaan menee. Jokainen yrittäjä osaa laskea, miten paljon äitiyslomasta tulee kulua. Nuorten naisten pätkätöiden suuri määrä kertoo juuri tuosta. Työnantaja haluaa välttää riskiä.

Harvassa kamapaamossa on enää palkattuja työntekijöitä. Sen sijaan kampaamoissa on vuokratuolipaikkoja. Sama pätee muihin kauneudenhoitoalan yrityksiin.

– Tuossa on hyvä esimerkki siitä, miten vauvalasku vaikuttaa. Naisvaltaisella alalla toimiva yrittäjä ei uskalla ottaa riskiä ja palkata työntekijöitä.

Vauvalaskun tasaamisen lisäksi yrittäjänaisilla on lista muita toimenpiteitä, joilla naisyrittäjät saataisiin samalle portaalle miesten kanssa.

– Arvolisäveron alaraja pitäisi nostaa 10 000 eurosta 50 000 euroon. Alv:n alhainen alaraja lyö naisyrittäjiä, jotka ovat käsityövaltaisilla aloilla ja tuottavat palveluja. Miehet ovat pääomavaltaisilla aloilla, kuten rakentaminen, teollisuus, kuljetus- ja logistiikka.

Ruotsi nosti vuoden alusta alv-alajarajan 30 000 euroon, Viro 40 000 euroon.

– Suomi on valitettavasti jäämässä tuossa Kreikan kanssa ihan omille lukemille