TEM: Nuorten aikuisten asema työmarkkinoilla on heikentynyt

Nuorten aikuisten on ollut talouskriisin jälkeen entistä vaikeampaa päästä työelämässä ylemmän toimihenkilön asemaan. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus on kasvanut melko voimakkaasti.

Entistä harvempi nuori aikuinen työskentelee ylempänä toimihenkilönä. Sen sijaan entistä useampi työntekijäammatissa työskentelevä tai epäitsenäistä toimistotyötä tekevä alempi toimihenkilö on nuori aikuinen. Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemasta tilastoanalyysista.

Muutoksia on tapahtunut myös nuorten aikuisten sijoittumisessa eri toimialoille. Heidän osuutensa on kasvanut rakentamisessa, kaivostoiminnassa, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa sekä rahoituksessa ja vakuutustoiminnassa. Nuorten aikuisten osuus on supistunut erityisen voimakkaasti informaatio- ja viestintäalalla.

Suomalaisnuorten työsuhteet ovat kansainvälisestikin verraten yleensä lyhytkestoisia. Työssä käyvät nuoret kokevat kuitenkin vanhempia työntekijöitä useammin työelämänsä olevan laadukasta. Nuorten kokemukset ovat vanhempia ikäryhmiä heikompia ainoastaan työn itsenäisyydestä kysyttäessä.

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus kasvanut

Nuorisotyöttömyys kääntyi voimakkaaseen kasvuun finanssikriisin jälkeen. Nuorten miesten työttömyys on kasvanut voimakkaammin kuin naisten. Suurin osa työttömistä 20–29-vuotiaista on keskiasteen koulutuksen saaneita.

– Viime kuukausina on tapahtunut käännettä parempaan, ja nuorten työttömyys on alkanut laskea. Huolestuttava trendi on kuitenkin yhä se, että nuorten pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa edelleen. Kartutamme parhaillamme tapoja, joilla ongelmaan voisi tarttua entistä paremmin, oikeus- ja työministeri Jari Lindström kertoo.

– Kaikki toimenpiteemme tähtäävät nyt työpaikkojen luomiseen. Erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon on löydettävä nopeasti uusia vaikuttavia keinoja, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.

Työn, koulutuksen ja asevelvollisuutta suorittavien ulkopuolella olevien NEET-nuorten osuus on kasvanut Suomessa vuoden 2010 jälkeen melko voimakkaasti kaikissa muissa paitsi 15–19-vuotiaiden ikäryhmässä. Etenkin 20–24-vuotiaiden miesten NEET-osuus on kasvanut. NEET-lyhenne tulee sanoista Not in Employment, Education or Training.

– Todennäköisesti NEET-nuorten osuuden kasvaminen on seurausta taantuman pitkittymisestä, eikä välttämättä merkitse pysyvämmän työstä ja koulutuksesta syrjäytymisen lisääntymistä. Yksi tekijä sukupuolten välisen eron taustalla on nuorten miesten naisia heikompi koulutusaste, tutkimusjohtaja Heikki Räisänen sanoo.

Nuorten ja nuorten aikuisten työelämä ja sen ulkopuolisuus -tilastoanalyysi